Hiirelle tuluskukkaro

Viime postauksen jälkeen, kirjoja selailtuani ja netissä seikkailtuani, sain idean tehdä Bohus-perinteen innoittaman villatakin. Tutustuin netissä mielenkiintoiseen sivustoon ruotsalaisista bohusneuleista. Alkuperäisohjeita en pahemmin löytänyt ilmaisina tai nettimyynnissä, mutta eräs museo myy neulepaketteja, joissa on ohje ja langat. Tällaiseen pakettiin en valitettavasti uskaltanut sijoittaa rahojani, koska olen niin herkkänahkainen villan suhteen. Päätin käyttää minulla jo olevia lankoja ja laatia oman väritykseni Nicky Epsteinin kirjassa olevaan bohus-vaikutteiseen, nykyaikaistettuun neuletakkiin. Laskeskelin lankojen menekkiä, ja totesin, että varminta on tilata kaksi kerää lisää yhtä väriä. Eräästä nettikaupasta löytyikin kivasti alennuksesta juuri tarvitsemani kerät. Eikun tilaus vetämään. Sillä aikaa olikin hyvää aikaa neuloa Coralinea, jonka olin aloittanut juuri ennen sytyckiä, kun sormia niin syyhytti päästä tikuttamaan.



Väärät housut, eikun langat.

Tällä välin tilaamani lanka saapui, tosin aivan väärän värisenä. Kävin kirjeenvaihtoa lankakaupan kanssa. Kävi ilmi, ettei tilaamani lankaa enää ollut ja sain ilmaiseksi kaksi kerää lisää "väärän väristä" lankaa, jotta se riittäisi työhön. Todella ystävällinen palvelu! Nyt vain sommittelemaan bohusini värit uusiksi. Päätin kuitenkin neuloa Coralinen loppuun, jottei se jäisi keskeneräiseksi.



Coraline mustasta (ja huonosti valokuvautuvasta) Regian 6-säikeisestä silkki-villasta. Neuloin pyörönä, ompelin koneella steekkaukset (mitäköhän ne olikaan suomeksi?) ja urheasti leikkasin takin auki. Kaupasta löytyi sopivan pituinen vetoketjukin.

Lopulta havahduin joskus joulukuussa siihen, että olen neulonut sukkia, Coralinen valmiiksi, mutta en muuta kuin yksinäisen mallitilkun bohusiini. Päätin, että jotain jälkeä pitää saada heti nyt, joten valitsin Kirikindad II-kirjasta kivan näköisen kuvan (itse ohje taitaa olla Kirikindad I-kirjassa) ja aloin tikuttaa lapasia Regian uudesta Extra Twist Merinosta, jota oli ollut ihan pakko ostaa pari kerää kokeiltavaksi. Uutena vuotena minulla olikin valmiina ihastuttava, virolaiseen perinteeseen vahvasti perustuva (resorin tein omasta päästäni) kirjoneulelapanen ilman peukaloa!



Bohusneuleeni. Eli yksivärinen mallitilkku. Se on kyllä pesty ja mukavan pehmeä.

Tämäkin yksinäinen kirjoneulelapanen opetti paljon: perfektionismista kärsivälle on kasvattavaa olla välittämättä epätasaisesta neulepinnasta ja kierroksen alussa hyppäyksen tekevästä kuviosta (tätä yritin kyllä hiukan piilotella paikoin nostelemalla silmukoita).



Tadaa! Henkisesti haastava lapanen (kyllä se neulepintakin varmaan pesussa tokenee)! Hieno sytyck-neuleeni.

Päätin jatkaa projektia sytyckin loputtuakin ja nyt lapanen on saanut jo peukalon. Ja pitäähän tälle kaverikin tehdä. Eikä se ajatus siitä bohusneuletakista täysin haudattu ole, nythän minulla on monta kerää ihanaa lankaa!



Mitä opin tästä kaikesta? Neulo sitä, mitä huvittaa ja mistä nautit. Älä hätäile, ei haittaa vaikka kirjoneuletakistasi tuleekin hiirelle tuluskukkaro tai peukaloton kirjoneulelapanen. Älä stressaa pienistä, "kauhea" neulepinta tasoittuu pesussa. Lueskele enemmän kirjojasi (äläkä aina osta niitä lisää!) ja kokeile välillä neuloa jo omistamistasi ohjeista (äläkä aina osta niitä lisää!) ja langoista (äläkä aina osta niitä lisää!).

SYTYCK haaste saatu

Sain viikonloppuna haasteeni, sarjani on Valssi & Foxtrot. Ensimmäinen ajatus oli "Voi eiii, en keksi mitään kivaa tuollaiseen". Sarjan kuvaus kuuluu:

Perinteet ja traditiot. Perinneneuleet ovat sinun juttusi. Hallitset useamman tekniikan ja tiedät niiden ja käyttämiesi mallien historian. Se voi olla konttineuletta, kirjoneuletta, eestiläistä pitsiä… Olet neulonut kauan ja arvostat harrastuksesi historiallisuutta. Historia elää ja kulkee eteenpäin neuleissasi!

Ihmettelin, mistä sain moisen haasteen, kunnes vilkaisin kirjahyllyäni ja huomasin siellä ainakin kolme tai neljä neulekirjaa, joiden otsikossa on sana "traditional", "old" tai "vintage". Niin ja pari vanhaa neulemallivihkosta ja onhan siellä vielä Piecework-lehteäkin... Taisi sittenkin olla oikein osuva haaste mulle. :D

Aluksi mietin mitä minulle tulee mieleen perinteisistä neuleista. Ensimmäisenä tuli mieleen perinteiset äidin neulomat harmaat villasukat! Ne osaan tehdä, joten jostain pitää saada hiukan haastetta. Perinteisenä materiaalina pidän lampaanvillaa, aika käsittelemätöntä ja mahdollisesti itse kehrättyä. Tai jos villa on koneellisesti kehrättyä ja värjättyä, niin värit ovat heleitä päävärejä (värjäämättömien luonnonvalkoisen, ruskean ja mustan lisäksi). Ostin juuri uuden värttinän, joten saatan kokeilla Bollywood-viikkojen aikana kehräämistä, mutta koska olen allerginen/herkkä lanoliinille ja pölylle (jouduin lahjoittamaan ihanat kasvivärjätyt vironvillat ja aadelangat tämän takia pois!), tulen todennäköisesti käyttämään modernia materiaalia jonkin perinteisen tekniikan kanssa.

Perinteisistä tekniikoista tuli mieleen virolainen hansikas/lapasperinne, balttialaiset pitsihuivit, norjalaiset ja itämeren ympäristön kirjoneulevillapaidat, Aran ja Fair Isle, turkkilaiset sukat... Tajusin, ettei ole mikään pakko käyttää suomalaista perinneneuletta, vaan voisin esimerkiksi etsiä jonkin tälle Rheinin alueelle tyypillisen neulejutun.

Eli todennäköisesti käytän jotain vanhaa neulemallia tai -tekniikkaa ja sovellan sitä johonkin modernimpaan neuleeseen. Tässä ilmastossa minulla ei esimerkiksi ole suuremmin käyttöä kunnon kirjoneulelapasille, joten niistä voisi tehdä kämmekkäät. Nyt alkuun aion lueskella tarkemmin noita kirjahyllystä löytyneitä opuksia ja katsoa, mitä ideoita tulee.

"Knitting in the Old Way" -kirjasta minulla on kanssaneulojalta ostettu vuoden 2004 painos. Tätä tulen taatusti lukemaan tarkemmin.

Samaten "Knitting on Top of the World" on ostettu kanssaneulojan kirjahyllynpuhdistuksesta. Tätä pitää selata, kuvat yksistään ovat ihania.

"Arctic Lace" ja "America Knits" eivät varsinaisesti sisällä vanhoja ohjeita, mutta osa ohjeista on saanut inspiraationsa vanhoista perinteisistä neuleista. Ehdottomasti selailtavien listalla siis. America Knitsin ostin matkamuistoksi New Yorkista, ihana kuvakirja, joka esittelee amerikkalaisia neulojia.

"Knitting Vintage Socks" on tutumpi kirja ja koska neulon sukkia muutenkin, taidan jättää sen tällä kertaa hyllyyn.