Kremppaa piisaa

Tällä kertaa selkä sanoi yhteistyösopimuksen irti, suuttui kai viikonlopun urheilusta. Autoin pakkaamaan asunnollisen tavaraa ja siivoamaan tyhjän asunnon, tavaroiden kantamiseen oli onneksi käytettävissä nuoria, reippaita miehiä. Onneksi sain huomiseksi ajan naprapaatille, joka on ennenkin tehnyt ihmeitä selälleni.

Päivää piristi sentään sähköposti amerikasta: tilaamani langat ovat lähteneet matkaan! Postittaja oli vieläpä ystävällinen ja kirjoitti paketin päälle, että kyse on lahjasta, jotta välttyisin tullilta. Katsotaan nyt, mitä mahtavat sanoa. Olen kyllä varautunut maksamaan mahdollisen tullin, vaikka harmittaisihan se tietysti.

I got an email from USA, the yarns I ordered have been shipped. Yippee! We'll have to see what they say at customs, although the person that mailed the yarns said she wrote "Gift" on the package. I hope this cheers me up: I'm in agony because I my back hurts like a giant pineapple in ones... -well, in any human orifice. That's what you get for helping other people move.

Työt haittaa harrastuksia

Koko viikon riivannut lenssu ei vaan ota talttuakseen, mutta lopulta oli pakko mennä töihin taudista huolimatta. Edes neulominen ei oikein edistynyt kotona läsimisestä huolimatta. Aloitin sentään ensimmäisiä lapasiani sitten ala-asteen. Kotona roikkuminen kävi kuitenkin aika kalliiksi; mopo jatkoi eilen retkiään ameriikan maalle asti. Tilasin ensimmäistä kertaa netistä lankaa, ja vielä amerikkalaisesta lankakaupasta. Saas nähdä, mitä sieltä tulee ja koska, matka Atlantin ylihän on tunnetusti pitkä ja hankala.

I've had the flu for almost a week now. It's getting really expensive, since I've had too much spare time being home almost all week. I ordered some yarn from the US... We'll see if the package ever gets to Finland; I know the trip over the Atlantic is looong. I visited the States last fall, but I didn't have any time to check out any local yarn shops. I don't mind, since I bought a lot of cheap books, clothes and shoes that filled my suitcase just fine. I really liked the country and the people and would like to go there again, but boy they were just freaking about all that "security"stuff. I didn't even try to get any knitting needles or a crotchet hook into the plane. I'm sure they would have arrested me, since I already had to go through some extra-tight-ass-security-sweeping (apparently just because I had a foreign passport).

Mikä mopo, mikä metsä...

Kävin alennusmyynnissä säästämässä. Mukaan tarttui 20 kerää Katia Dianaa, tummanharmaata, palmikkoneuletakkiin, 2 punaista nauhalankakerää, 2 kuparista nauhalankakerää, 4 Acapulcoa ja kaksi kerää villasekoitetta, sekä sukkapuikot ja ikivanhaa heijastinlankaa.

As you can see, I saved quite a lot at a sale today. Those 20 balls of Diana want to become a cable jacket when they grow up. This moneysavingthingy is hurting my wallet, so I hope that the SO stops reading here... I spent sixty six euros and I really have a serious craving to go to the shop once again. Those balls were whispering to me... (I know you kept reading, so "balls" means yarn balls, you silly you ;)

Jakkilypsylle!

Virkkasin itselleni käyttöpipoksi korvat peittävän myssykän Linie 149 Rush -langasta. Malli on ihan omasta päästä (tai päähän). Pahvikämppis kuulemma heitettiin kierrätykseen, joten mallina sai toimia pahaa-aavistamaton pehmoelukka. Korvalaput voi nostaa ylös, mutta sitten pipon pitäjä näyttää kyllä suoraan jakkilypsyltä tulossa olevalta...

I made this hat last last fall by crocheting, the yarn was Linie 149 Rush. Modelled by my own, huge, head. The poor creature posing in the picture looks ready to travel the north pole. I think it's important to protect one's ears but if necessary, the ear flaps can be folded up. Although after that one looks like a shepherd from Mongolia...

This is one of the hats that make people very happy; they start to smile and some even laugh out loud... -nice to make your day.

Hitaasti, mutta varmasti

Toisen Jaywalkerin varsi on valmis. Vähän häiritsee keskeneräinen sienisukka, se pitäisi tehdä loppuun ennen muita (fiksu olisi tehnyt jo). Käväisin panttilan alessapalessa ja mukaan tarttui kolme kerää ainoa, kerä valovilleä ja kaksi sängynaluslaatikkoa. Toiseen laitoin lankani ja toiseen kankaani; molempia olikin paljon vähemmän kuin luulin. Voin siis hyvillä mielin hankkia lisää...

I'm knitting my very first Jaywalker, and I've done only the leg so far. I'm using yarn called Step, it contains Jojoba oil and Aloe Vera. Great for a wannabe-gardener and for ones hands!

I bought some boxes for my yarn stash and I was surprised how little I actually have... -so now I can get some more yarn and I don't even have to feel sick about it! The sale at the nearby department store was almost fatal, I got 3 balls of Aino (100% wool) and 1 ball of Valoville (both by Novita). And some linens... and those boxes... and a knitting related present for my niece. But all for a good cause though.

Himoshoppaaja

Lievitin kurjistusta ostamalla eilen Step-sukkalankaa, joka sisältää jojobaa ja aloe veraa. En tiedä, onko niistä muuta hyötyä, mutta ainakaan ei hampaita vihlo neuloessa ja kädet ei halkeile kuivuuttaan. Langasta alkoi heti muotoutua aivan eka Jaywalker-sukkani.

Kurjistus lieveni vain hetkeksi, joten eksyin taas tänään nettikauppojen aarteiden äärille. Eilen jo voitin kiusauksen tilata "aivan ihanaa" lankaa, mutta tänään kiusaus vain voimistuu... Jos ihan vähän tuollaista hienoa, siitä voisi tehdä konttineulehuivin... (konttineule pitäisi tietenkin sitten opetella). Ei pitäisi antaa pirulle pikkusormea, ainakaan tällä hampsteriluonteella, sitäpaitsi tilasin juuri t-paitoja puolelle suvulle.

Mitäs meinaatte, kauanko kestää, että postin setä (tai täti) yrittää ujuttaa narukerää postiluukusta?

Sukkaa pukkaa

Se Tärkeä Toinen sai syksyllä sukat talvikylmien varalta. Ei tullut ainakaan vielä talvipakkasia, mutta paikallisen opiskelijagheton asunnot ovat niin kylmiä, että sukat tulivat kuitenkin heti käyttöön. Yritin tehdä toiset samanmoiset äidille lahjaksi, mutta jostain syystä toisten kantapää ei oikein onnistunut. Onneksi lahjahevosen hampaita ei kuulemma saa kurkkia. Saatte arvata kummat menivät kummalle... (-no onhan ne molemmat vähän kummia).

Addiktipuutarhuri

Epäsäännöllisen satunnainen puutarhailu on viime aikoina ollut tilanpuutteen ja osin innostuksenkin puutteen vuoksi jäissä tahi "mullissa". Nurkkaan unohdettu kahvipensas sentään huolestui elämänsä jatkumisen puolesta ja teki mahtavan sadon: kokonaista neljä kahvimarjaa. Kolme diilasin välittömästi tutuille, yksi jäi johonkin pöydälle kierimään. Kuulemma vähän huono itämään tuo kahvi, joten tässä odotellaan uutisia, josko jälkeläiset menestyvät maailmalla. Joka marjassa on sentään kaksi papua (kun ei ole kyse helmipavuista), joten mahdollisuudet ovat vähän paremmat. Keväällä pitää kokeilla idättää etelästä tuotu teepensaan siemen. Se kuulemma on vielä nirsompi tapaus...

Sienisukka

Jouluna aloitin terapiasukat. Kantapää (ja joustinraitojen kiemurtelu) on ihan omasta päästä, en ole ennen tehnytkään "kaupan" kantapäätä (olisikohan tiimalasikantapää oikea termi?). Toinen sukka on jo valmis, toinen vieläkin työn alla. Lanka on novitan hallusinogeeniväristä villasekoitetta.